Vastaa kyselyyn ja kerro näkemyksesi metsistä!
Luin Aamulehdestä (11.2.2021, s. A12), että Tampereen metsät on kartoitettu ja niitä varten on tehty uusi metsien hoidon toimintamalli vuosille 2021–2023. Suunnitelma vaikutti minusta kattavalta ja sen teossa on huomioitu asukkaiden näkemykset, ilmastonmuutos, metsien virklistyskäyttö ja luonnon monimuotoisuus.
Karttapalvelussa (klikkaa karttapalvelu-välilehdelle) silmääni pisti se, että kantakaupungissa ja itä-Tampereella on todella iso alue ilman yhtäkään metsää! No, onneksi Kauppi on lähellä!
Anna palautetta Metsä 2030 -suunnitelmasta 9.3.2021 mennessä!
Metsät ovat kaupunkilaisten henkireikiä
Alakouluikäisenä asuin Kalkussa U:n muotoisella kadulla, jonka nimi on Kalkunkulma. Leikimme Kallenpuistossa ja varsinkin sen vieressä olleessa ”pikkumettässä”. Google Maps paljastaa, että pikkumettää ei enää ole, mutta moni muu kalkkulainen viheralue näyttäisi olevan tallella. Nykyisellä asuinalueellani Pappilassa on Sikosuon luonnonsuojelualue, joka on luonnontilainen kosteikko, missä monet linnut viihtyvät. Sikosuo on alueen koululaisille luontoretkikohde ja se vetää monia aikuisiakin puoleensa.
Tällä sivulla olevan kuvan otin, kun tyttäreni löysi mehevän mustikka-apajan Aitoniemestä. Kuva kiteyttää monia tärkeitä asioita:
- Kuvassa lapsi harrastaa hyötyliikuntaa ja kerää metsän antimia. Nykyiset elintapamme sitovat meitä kuitenkin usein ruutujen ääreen, joilloin saatamme unohtaa, miten hyvää liikunta ja ulkoilu tekevätkään.
- Kun olin nuori, me suomalaiset ajattelimme, että metsät ovat vihreää kultaa, Metsäteollisuuden maailmanmarkkinat ovat digitalisaation myötä pienentyneet, mutta metsät ovat silti edelleen kultaa. Metsien merkitys korostuu nyt kaupunkien keuhkoina, hiilinieluina ja virkistysalueina.
- Lasten hyvinvointi ja terveellinen kasvuympäristö ovat minulle tärkeitä asioita. Moni on varmasti kanssani samaa mieltä siitä, että meidän tulee jättää seuraaville sukupolville hyvinvoiva elinympäristö.
Missä sinun lempimetsäsi on? Onko Tampereella mielestäsi jokin viheralue, jonka arvoa arkipäivän virkistyskohteena emme ehkä osaa vielä riittävästi arvostaa?