Hyvä hoito kuuluu kaikille yhdenvertaisesti
Haluan, että jokainen saa tarvitsemaansa hoitoa tai tukea. Järkevillä investoinneilla voidaan varmistaa korkealaatuinen hoito kaikille. Hoitopolkuja pitää sujuvoittaa ja matalan kynnyksen palveluita pitää olla helposti saatavilla. Lapset ja nuoret voivat paremmin, kun kouluissa on hyvä olla ja huoliinsa saa apua. Työikäisten työkykyyn kannattaa panostaa riippumatta siitä, onko henkilö työsyhteessa, työttömänä, yksityisyrittäjänä, apurahatutkijana, muussa epätavallisessa työtilanteessa, perhevapaalla tai sairauslomalla.
Huomio hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen
Ennaltaehkäisemällä sairauksia ja pahoin-vointia voidaan vähentää inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia. Vaikka varsinaiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyvät hyvinvointialueille, jää kunnille paljon vastuuta asukkaidensa hyvinvoinnista. Terveyden ylläpitäminen on helpompaa kuin sairauksien hoitaminen, ja näissä asioissa hyvinvointialueen ja kuntien pitää tehdä tiivistä yhteistyötä. Myös yksinomaan kuntien päätettävissä asioissa tulee arvioida aina asian vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin – koski päätös sitten liikennettä, kaavoitusta tai esimerkiksi koulutusta.
Väestörakenne muttuu – se on haaste ja mahdollisuus
Meistä jokainen ikääntyy samaa tahtia. Ikääntymistä ei pitäisi ajatella aina haasteiden näkökulmasta. Onhan se hienoa, että eliniänodotteemme on keskimäärin jo yli 80 vuotta! Minusta on tärkeää panostaa ikäihmisten elämänlaatuun. Iäkkäiden toimintakyvystä ja hyvästä elämänlaadusta tulee huolehtia.
Jokaisella tulee olla mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten pitkään ja minkälaisten palveluiden turvin hän haluaa ja pystyy asumaan omassa kodissaan. Tarvitaan riittävästi henkilöstöä kodeissa annettavaan hoivaan ja palveluasumiseen.
Vauvoja syntyy ennätysvähän. Miksi näin on? Siihen ei ole vielä löydetty yksiselitteistä vastausta, vaikka asia kiinnostaakin tutkijoita. Yhdeksi syyksi on tarjottu entistä yksilökeskeisempää kulttuuria, jossa perheen perustamiselle ei ole samanlaisia sosiaalisia paineita kuin ennen. On tietysti hyvä, että aikuiselämää ja perheen perustamista ei ole niin vahvasti enää normitettu kuin joskus ennen Suomessa oli ja edelleen monissa muissa maissa on.
Toinen syy alhaiseen syntyvyyteen voi löytyä työelämän vaatimuksista: nuoret aikuiset haluavat varmistaa paikkansa työelämässä ennen perheen perustamista. Työn ja perhe-elämän yhdistämistä pitääkin tukea niin yhteiskunnan kuin työnantajienkin suunnalta.
Kutsuva, huoltapitävä alue
Pirkanmaa ei ole suljettu saareke, vaan aktiivinen osa globaalia yhteisöä. Monien työssä kansainväliset kontaktit ovat jokapäiväisiä. Alueemme vetovoima houkuttelee tänne uusia asukkaita eri puolilta maailmaa. Kehitys on oikeansuuntainen, sillä tarvitsemme kansainvälisiä kontakteja ja uutta työvoimaa jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa.
Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen on tärkeää ja siihen on löydettävissä käytännön keinojakin. Esimerkiksi anonyymi rekrytointi edistää oikeudenmukaista työntekijöiden valintaa, sillä siinä hakijoiden nimet, kuvat, iät ja sukupuolet pidetään piilossa haun ensimmäisessä vaiheessa. Näen, että monikulttuurisuus on rikkaus niin työpaikoilla, kouluissa kuin vapaa-ajallakin.
hyvinvointialueella on kestävän kehityksen avaimet
Alueemme ja maamme tärkeimpiä vetovoimatekijöitä ovat puhtaat järvemme ja lähiluontokohteemme. Poikkeuksellinen koronavuosi on osoittanut viheralueiden merkityksen entistä selvemmin. Meillä on myös hyvinvointialueena iso vastuu, joka liittyy erityisesti energiantuotantoon ja kulutukseen. Hyvinvointialueen infra-investoinneissa ja jatkuvissa hankinnoissa pitää tehdä rohkeita ratkaisuja päästöttömien energiaratkaisujen ja kiertotalouden puolesta.
Näkemyksiini voit tutustua myös vaalikoneiden kautta.
